Suomen sukukielet

Suomen kieli kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan. Suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat samojedikielten kanssa suuremman uralilaisten kielten ryhmän. Uralilaisten kielten katsotaan syntyneen yhteisestä kantauralin kielestä, jota arvioidaan puhutun n. 5000 - 6000 vuotta sitten Ural-vuoriston äärellä Keski-Venäjällä.

Varhaiskantasuomea Unna ja Nuuk - elokuvasta

Uralilaisia kieliä puhutaan erityisesti Venäjällä. Suurimmat puhujamäärät ovat kuitenkin unkarin, suomen ja viron kielillä, jotka ovat itsenäisten valtioiden kansalliskieliä. Yhteensä uralilaisten kielten puhujia on n. 20 - 23 miljoonaa.

Kuvalähde: Maximilian Dörrbecker, (CC BY-SA 2.5) 

* Kuuntele, miltä Elsan laulu kuulostaa kolmella suurimmalla uralilaisella kielellä. Muistuttavatko kielet toisiaan vai eroavatko kielet enemmän toisistaan?

Frozen - Let It Go (Finno-Ugric Mix) 
 
* Lue oppikirjasi s. 112 - 113 ja tee teht. 1 ja 2 s. 114.

1. Muodostakaa parit ja valitkaa oheisista kielistä yksi:

viro
unkari
saame
karjala
meänkieli
vatja ja vepsä
hanti ja mansi
udmurtti

2. Etsikää tietoa omasta kielestänne. Kirjatkaa ensin muistiin kysymyksiä, joihin mielestänne tarvitsette vastaukset. Merkitkään kaikki käyttämänne lähteet muistiin.

3. Kootkaa tiedot esittelyksi joko Google slides -presentaationa tai docs-tiedostona. Sisällyttäkää työhön ainakin seuraavat asiat:

- Kielen puhujamäärä, levinneisyys ja ryhmä - suomen lähi- vai etäsukukieli.
- Kielen nykytilanne ja tulevaisuus: kuinka paljon kieltä käytetään, mitkä ovat sen mahdollisuudet selvitä? Käytetäänkö sitä esim. opetuksessa tai valtion virallisena kielenä?
- Näytteitä kielestä ja mahdollisesti kielialueen kulttuurista. Voitte hyödyntää esityksessä myös kuvia, videoita tai musiikkia, jossa kieltä käytetty.

Jos käytätte kuvia, hyödyntäkää vain lisenssivapaita kuvia: CC-search

Jos haluatte sisällyttää esitykseenne videoita, lisätkää ne presentaatioon linkattuina.

4. Työt esitellään ja jaetaan muille opiskelijoille sekä opettajalle.


Lähteitä ja vinkkejä:

https://www.ugri.net/kielet/
 Kielinäytteitä
 Oddasat - saamenkieliset uutiset
http://meankielensanakirja.com/fi/ 
Ylen elävän arkiston materiaali sukukielistä
Meän kieltä hoon päältä 

Santtu Karhu ja Talvisovat (karjala)
Myllärit
Makám: Kormos (unkari)
Kistehen
Ghymes: Tánc a hóban
Madagaskar Eesti keeles (viro)

Heikki Paunonen: Mitä tapahtuu, kun kielestä puuttuu sanoja? 
meänkieli

Lisäsuomi: adjektiivien synonyymit

Etsi samaa tarkoittavia adjektiiveja adjektiiveille kaunis, kiva, ikävä ja hauska synonyymisanakirjasta.

- Lue läpi, millaisia sanoja sanakirja tarjoaa.
- Kirjaa muistiin viisi synonyymiä sanalle.
- Katso läpi, millaisia esimerkkejä sanoista annetaan: esim. kiva --> kohtelias --> Olla kohtelias jollekulle tai jotakuta kohtaan 
- Kirjoita neljästä sanasta virke.


https://www.synonyymit.fi/

ELOKUVAPROJEKTI

KLASSIKKOSADUN MUODONMUUTOS 

1. Johdattelu 

• Miettikää, mitä kaikkia satuja muistatte? 

• Mistä sadusta olette pitäneet? 
• Mikä satu on mielestänne mielenkiintoinen? 
• Valitkaa porukalla yksi satu luettavaksi. 

2. Sadun lukeminen ja pohjatyö 

• Sadun lukemisen jälkeen pohditaan ja kirjataan muistiin: 
• 
  
• Päähenkilö ja sivuhenkilöt 
• hyvät ja pahat hahmot / henkilöiden roolit (mitä tehtävä tarinassa) 
• tapahtumapaikka 
• teema ja opetus 

• keskeiset tapahtumat ja käännekohdat 
• loppuratkaisu 

3. Kertokaa toiselle ryhmälle poimimanne asiat. 

• Tämän pohjalta lähdetään muokkaamaan omaa tarinaa. Siirretään tarinan peruselementit uuteen tilanteeseen. 

• Sadun peruselementtejä muokataan: esim. henkilöt ja tapahtuma-aika ja -paikka voivat muuttua, mutta teema ja opetus pysyvät samoina. 
• 
  
• Kirjoitetaan aluksi synopsis eli tiivistelmä tarinasta. 

Lisäsuomi: Hemingwayn novelli

Ernest Hemingway – Yhden päivän odotus

kokoelmasta Ensimmäiset 49 kertomusta, 1991 (suom. Kalevi Nyytäjä)

Tehtävä:

-          Lue novelli ja vastaa sen pohjalta kysymyksiin.

-          Kuka ja millainen on tarinan kertoja? Mitä saat hänestä selville?

-          Keitä muita henkilöitä tarinassa on? Kuka on mielestäsi päähenkilö? Mitä saat tietää päähenkilöstä?

-          Millaiset välit ovat mielestäsi kertojalla ja pojalla?

-          Millainen on tarinan miljöö? Mitä siitä kerrotaan?

-          Mitä poika on odottanut koko päivän? Miksi?

-          Millainen on mielestäsi novellin tunnelma?

-          Millaiset vastaavat väärinkäsitykset voisivat olla mahdollisia? Keksi niitä itse ja parin kanssa.

Kirjavinkkejä kirjallisuuden lopputyöhön

Äidinkielen ja kirjallisuuden lopputyö tehdään kevään kahden viimeisen jakson aikana. Työ tulee palauttaa opettajalle huhtikuun lopussa.

Ohjeet työn tekemiseksi löytyvät oppikirjasta, ja ne katsotaan yhdessä opettajan kanssa useamman kerran läpi. Työtä tehdään sekä kotona että koulussa. Aikatauluasi voit suunnitella vapaasti itse: työ voi valmistua jo neljännen jakson aikana tai verkkkaisemmin.

Vinkkejä luettavaksi kirjaksi löytyy oppikirjastasi, mutta ohessa on lisäksi muutamia vinkkejä, joita käydään osittain tunnilla läpi.

Muista myös YLE:n 101 suomalaista kirjaa:

https://yle.fi/aihe/kirjojen-suomi/101-kirjaa


Kirjavinkkejä teemoittain: (täydentelen vielä lisää)

Nuoriso- ja aikakausikuvauksia

Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase
Mika Waltari: Suuri illusioni
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
Nadja Sumanen: Rambo
Kauko Röyhkä: Miss Farkku-Suomi

Sota- ja kriisikuvauksia

J. L. Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat
F.E. Silllanpää: Hurskas kurjuus
Yrjö Jylhä: Kiirastuli
Väinö Linna: Tuntematon sotilas
Veijo Meri: Manillaköysi
Paavo Rintala: Pojat TAI Sissiluutnantti
Laila Hietamies: Hylätyt talot, autiot pihat
Antti Tuuri: Talvisota
Leena Lander: Käsky
Katja Kettu: Kätilö

Maaseudun elämää:

Ilmari Kianto: Punainen viiva
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
Timo K. Mukka: Maa on syntinen laulu
Antti Tuuri: Pohjanmaa
F. E. Sillanpää: Silja, nuorena nukkunut

Huumoria:

Aleksis Kivi: Nummisuutarit
Arto Paasilinna: Suloinen myrkynkeittäjä, Jäniksen vuosi TAI jokin muu teos
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Runar Schildt: Asmodeus ja 13 sielua

Rakkaus ja sen varjopuolet, seksuaalinen identiteetti:

Kalevalan Lemminkäis-runot
Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta
F. E. Sillanpää: Hiltu ja Ragnar
Aino Kallas: Sudenmorsian
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän
Kaari Utrion historialliset romaanit
Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän, Totta
Minna Canth: Anna-Liisa
Sofi Oksanen: Puhdistus
Marja Björk: Poika


Rikoksia

Joensuu: Harjunpää-dekkarit
Jari Tervo: Poliisin poika
Mika Waltari: Komisario Palmu -dekkarit
Salla Simukka: Lumikki Andersson -dekkarit (Punainen kuin veri ym.)

Leena Lehtolainen, Ilkka Remes, Reijo Mäki, Tapani Bagge yms.

Muilla mailla:

Mika Waltari: Yksinäisen miehen juna
Rosa Liksom: Hytti nro 6
Antti Tuuri: Ameriikan raitti
Lars Sund: Colorado Avenue
Olli Jalonen: 14 solmua Greenwichiin
Johanna Sinisalo: Linnunaivot, Salattuja voimia
Ville Tietäväinen: Näkymätön käsi (sarjakuvaromaani)

Fantasiaa ja scifiä

Tove Jansson: Muumi-kirjat
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi, Enkelten verta ym.
Maarit Verronen
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa ym. 
Maria Turtschaninoff: Maresi, Naondel, Helsingin alla
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja, Kudottujen kujien kaupunki


Runoja:

Eino Leino: Helkavirsiä (tai muu runokokoelma)
Saima Harmaja: Kaukainen maa
Lauri Viita: Betonimylläri
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu

ja...

Heli Laaksonen, Tommy Tabermann, Risto Rasa + rocklyyrikot, kuten Ismo Alanko